Archive | learoevierhtieh

RSS feed for this section

Åabpeme-Åabpeme

Åabpeme – åabpeme!! Løønelh munnjien najpetjem! Maam edtjh dejnie najpatjinie? Goevtesem voeledh! Maam edtjh dejnie goevtesinie? Gaarenh vuedtjedh! Gusnie dah gaarenh? Bietsien gieregisnie! Gusnie dihte bietsie? Aaksjoe vearteme! Gusnie dihte aaksjoe? Gierkie neeleli! Gusnie dihte gierkie? Derhvie gaptjeli! Gusnie dihte derhvie? Dålle båelteli! Gusnie dihte dålle? Ebrie janiffikeli! Gusnie dihte ebrie? Biejjie gajhkedi! Gusnie dihte […]

Vielle Staate

Datne stoerre veaksehke manne onne viesjies. Dov jijnjh viehkiehtæjjah Mov barre biegke. Mov eatnamasse båatah ih luhpiem gihtjh. Deadtah gaajhkem mij eejles juhkoe dov åssjalommesh eah leah seamma goh mov guktie ih daejrieh ij guhte leah leereme jih dam maam ij almetje daejrieh ij dam maehtieh lieredh gænnah Dov dan ryøgkehke giele manne im mahte […]

Vaedtsedh guessine

VAEDTSEDH GUESSINE Vaedtsedh guessine aahkaj ajjaj gåatan vuejnedh guktie leah veasoeminie. Buerie biejjie, aahkah aajjah manne leam guessine vaedtsieminie. Manne jijtje voessesne åtnam bearkoem aajja løønelh munnjien onne najpetjem. Buerie buerie, aahkaj aajjaj guassetje tjihkedh guktie nøørie saernie goltedlidh. Eah dån riekte båetieh laebjehten pluevieh die då’leah juelkide lovvehtamme. Aahka ij leah mov juelkieh lovves […]

Slovves mierehke

Mierehke lij kraannan luvnie guessine. Iehkeden goh edtja gåetide vaedtsedh, dellie lij råanjeminie jis. Ij lih Mierehken bierjese jih ij ebrievaarjoe. «Daesnie gujht maahtah åeredh, dellie ih daarpesjh lovvedh,» kraanna jeahta. Jaa, Mierehke gujht utniej hijven dihte. Kraanna tjøøkese vaadtsa gåmmebem stillie guassan laetjedh. Goh ståapose bååstede båata, dellie Mierehke gaarvanamme. Kraanna idtji guarkah gåabph […]

Orre treavkah

Åvla gon aehtjieh staareste båetiejægan. Åvla lea orre treavkah åådtjeme. Tjidtjie gon onnåabpah olkese båetiejægan, sijhtijægan vuejnedh. «Vuartasjidien! Orre klaahkah aaj!» Åvla jeahta. «Daejtie leam jijtje åasteme, jijtsen beetnegi åvteste. Treavkah lin dan dovres, dejtie aehtjie tjoeveri åestedh.» Åvla dallah sæjhta joksedidh jih tjoejkijidh. «Ih dån amma daan jemhkelden maehtieh gåabph tjoejkijidh,» tjidtjie jeahta. «Barre […]

Mov maana

Mov lea onne maana, manne maanam suvtehtem. Mov maanan lea tjaebpies tjohpe, dam lea aahka maanese gååreme. Åadtjoem vuejnedh dam tjohpem? Im daelie maehtieh maaneste vaeltedh, maana lea åerieminie. Mij dennie jis maanesne, dihte barre åara? Dagkarinie maanine sån lea aelhkie fealadidh Aelhkie lea dagkarinie maanine årrodh aaj.

Moenedh maam Meehte maahta

Meehte jijnjem måjhta jib jijnjem maahta. Meehte maahta onneviellem steeredh. Meehte maahta voerhtjem heeredh. Meehte maahta mielhkiem jovkedh. Meehte maahta dåeriedidh sovkedh. Meehte maahta mujjehtidh. Meehte maahta såaketjem syjjehtidh. Meehte maahta gaevniem vøørkedh. Meehte maahta laajketjem bøørhkedh. Meehte maahta buertien nille goetsedh. Meehte maahta stovli gujmie voetsedh. Meehte maahta åejjiem reegkedh. Meehte maahta tjohpem tseegkedh. […]

Manne leam niejte

Manne leam niejte jih datne leah pååjke. Monnoeh lean noere jih aahka lea båeries. Maana lea onne, maana mielhkiem sæjhta. Båeries almetjh kraavhtsem sijhtieh. Mijjieh noere learohkh løøvjem sijhtibie. Monnoeh åabpah sijhtien lohkedh. Dotnoeh viellb sæjloes, dotnoeh sijhtidien byøpmedidh. Piere gonnoeh Læjsah lægan gåetesne. Dah sijhtijægan liegkedidh. Datne sijhth lohkedh, datne leah væjkele. Maam datne […]

Maanajaepieh

Maanajaepieh vaasemin’ geerve aalkah sjidtedh Maanagåetie baetsiemin’ daajrah gåabph edtjh vaedtsedh? Aehtjieh tjidtjieh dåastojægan goh lih uvre onne maadtoen vuekieh mujhtiejægan vedtiejægan dutnjien nommem Aahkah aajjah bihkedin gojkoe maadtoen baalkah jeehtin maanan vaajmosne elmien jissie aalka. Jaahkenelkien Aanna

Maam edtjijibie darjodh

Maam edtjibie daen biejjien darjodh? – lohkehtæjja gihtjie goh gaajhkh learohkh tjihkedamme. – Saemien boelhkem boy edtjimh aelkedh lohkedh, – akte learoehkijstie jeahta. – Jaavoe, – jih maam edtjibie vielie darjodh? – Aelkedh hov edtjimh tjaeledh aaj, – mubpie jis jeahta. – Daanbeajjetje leaksoeb lidie dorjeme? – lohkehtæjja viht gihtjie. – Ijje, im leah manne […]

Maam daen biejjien gaskebeajjan

Maam daen biejjien gaskebeajjan? Åvla gihtjie goh edtja skovlese vaadtsajidh. Tjidtjebe joe barkose vualkeme. Aehtjebe lea buerteste vaeltieminie. Daen biejjien edtja moerh låadtodh, bovresne minnedh jih gaskebiejjiem voessjedh. – Im manne jis daejrieh, aehtjebe vaestede. – Åadtjoem gujht vuejnedh maam bovresne gaavnem. Aehtjemes gujht daajra, joekoen beapmoeh vuertieh gosse satne gåetesne abpe biejjiem. Daejrieh buerebe […]

Maajeh-njuana

Mejtie sijhth dåeriedidh Maajeh-Njuanan gåajkoe? Jalhts drovkes lea jaevrie, biegkes maahta aaj jaksibie don bealan, låedtjebe sjædta mov aajmoen sijjie lea Maajeh-Njuanesne Jijnjh mojhtsh vaejvieh Maajeh-Njuaneste buerie jallh aaj mij geerve, dåeriedin biejviejgujmie Veasoem gujht gaavnin, fuelhkieh mah daerpies lin Maajeh-Njuanan gievlesne niereste liepenin Gaebpien Gåsta

Låedtjies lea jaevrie

Låedtjies lea jaevrie vaerieh, vuemieh lea jijje soejmi gaptjemin\’ Jih onne ladtetjh eah vielie vijhtserdh, moen åeksine åeriemin~\’ Låedtjies lea jaevrie såålebealah lea iehkedstjuvjie løødtjeme Riesetjh sjiekeden soejmi syjjieh jijtsh iehkeds rohkelh simmedieh Låedtjies lea jaevrie elmien naestieh dan raeffieslaakan saeviehtieh Såajmenh, såajmenh vellien vaajmoe! Seadtoe gujht båata dutnjien aaj! Orig. tit.: Lugn vilar sjøn […]

Læjsan orre vaarjoeh

Læjsa orre skovlevaarjoeh åådtjeme. Tjaebpies røøpses tråajjoem, viskes måvhkah, veelkes tjohpem jih vaanhtsh. Orre kraevies steeblegh lea aaj åådtjeme. Dah altese bæjngoevaarjoeh. Gåetievaarjoeh leah aaj åasteme. Gåetiemåvhkah leah jissiehtåbpoeh. Dah tjøølle. Gøøkte orre abpesh aaj åadtjoej. Akte kruana jih mubpie røøpses. Onne gåetiegaamegetjh jis ruhtjehke. Guektieh guapamåvhkah aaj åestiejin, aktem veelkes jih mubpiem juevsieruhtjehke. Tjaebpies […]

Laara åerieminie

Laara åerieminie. Gåaskoeh Laaram. Gusnie Laaran vaarjoeh? Ohtsedh Laarese raajne måvhkah. Im manne Laaresne gåessie raajne måvhkam vuajneme. Sigkh Laareste dam soevemåvhkam. Gie Laarine ektesne skovlese vaadtsa? Datne minnih Laaram gåaskoejih? Ijje, idtjim manne asth. Næjla dihte mmm. Idtji Laara govlh datnem goh gæljoejih? Ijje, idtji hov. Dov dan seakoes giele daen biejjien, ij sån […]

Jiehtieminie

Maam lij dam tjidtjie mov bijre jiehtieminie? Åvla gihtjie goh gåatan båata roehten. Onterdeminie lij mejtie sijhth gåeskien gåajkoe dåeriedidh. -Nov anima sijhtem, – im manne sijhth daase oktegh baetsedh. Åå, – gåeskien bist dihte stoerre bienje, manne billem dihte mannem gaatska. Tjidtjie gujht vienhth gåaskan maahta ringkedh, stilledh edtja bienjem viedtedh. Goh tjidtjie, Åvla […]

Jaepieboelhkh

Mijjen gaektsie jaepieboelhkh: gijre, gijregiesie, giesie, tjaktjegiesie, tjaktje, tjaktjedaelvie, daelvie jih gijredaelvie. Gijrege biejjie bijjiebasse båata. Biejjieh guhkebh jih jijjeh åenebh sjidtieh. Johkenjaelmine maahta voestes gueliem sigkestidh. Saemieb bovtsigujmie bæjjeshvorti juhtieh. Suehpede sjædta jih aaltoeh søøhpieh jallh guedtieh. Gosse bievleme, dellie snuehtie sjædta. Kraesieh, riesh jijhtieh, lasth sjidtieh. Aaltojde jih mieside hijven gåatome sjædta. Seadtosne […]

Jaaarhkeskovle

Gosse jåarhkeskovlem vaedtsedh, dellie ij vielie maehtieh saemien skovleinternatesne årrodh. Tjoevere gietskemes staarese vuelkedh jih desnie gåetieluhpiem leejedh. Jis aavrehke, dle sjiehteles gåetieluhpiem gaavna, gusnie maahta abpe skovlejaepiem murriedidh. Jijnjem daarpesje gåeteste meatan vaeltedh gosse edtja oktegh leejemegåetesne, jallh daaroen jiehtsh \»hybelisnie\» årrodh. Åeremevaarjoeh, lihtieh jih jeatjah deerpegh. Jih dellie gærjah, tjaeleme- jih jeatjah skovle- […]